Sami Ehoniemen CLT-talo

Helsingin Jollakseen rakentava Sami Ehoniemi valitsi tontin ja tulevan talon väliin Perustava Nollakoron. Alusta alkaen perheen unelmana oli CLT-talon rakentaminen. Rakennushankkeen pääurakoitsijaksi valikoitui Finnlog ja maatöiden ja perustusten tekijäksi Perustava.

- Uusi kotimme rakentuu lapsuuskotini paikalle. Tällä tontilla olen lapsuuteni viettänyt ja nyt olemme  palaamassa takaisin tänne. Tontin keskeltä purettiin vanha kotitalo pois ja uusi kotimme rakentuu hieman eri paikkaan, aivan tuonne tontin takalaitaan, Sami kertoo alkuun. 

Sami Ehoniemen rakennustyömaalla työskentelee parhaillaan kaksi timpuria. CLT-talon runko on pystytetty perustusten päälle ja peltikatto on paikallaan rakennuksen päällä. Tultaessa pääovesta sisään, oikealle avautuu tuleva "musiikkihuone", vasemmalle sauna ja kylpyhuone. Alakerran muu osa on laajaa, korkeaa ja yhtenäistä keittiötä ja olohuonetta. Pihapuolelle on suunniteltu paljon terassialuetta talon ympäri.

- Rakennushankkeemme suunnittelu alkoi noin kolme vuotta sitten yhdessä arkkitehdin kanssa. Sama arkkitehti toimii myös hankkeemme pääsuunnittelijana. Ennen urakoitsijoiden valintaa, haimme hankkeelle rakennusluvan. Rakennuslupaprosessi sujui loistavasti Helsingin kaupungin viranomaisten kanssa ja siinä varmasti auttoi pätevä pääsuunnittelija sekä hyvät suunnitelmat.

Hyppy tuntemattomaan

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja sen myös Sami Ehoniemi on huomannut omassa rakennushankkeessa. Valmis tontti ja sen pohjalta tehdyt suunnitelmat auttoivat merkittävästi rakennusluvan saamisessa, mutta toisaalta suunnittelua tehtiin ehkä liian pitkälle.

- Jälkiviisaana olisin voinut ottaa mukaan jo aiemmin talon rakentajan tai urakoitsijan, esimerkiksi Finnlogin, Perustavan tai Spigotin. Tällöin rakennesuunnittelua tai LVI-ja sähkösuunnittelua olisi pystytty tekemään tulevan talon ehdoin eikä päällekkäisiä osa-alueita arkkitehdin ja lopullisen toteuttajan välillä olisi niin paljoa syntynyt. Jos joku on ensimmäistä kertaa rakennuttamassa taloa, tämä kannattaa kyllä huomioida.

Vuoden 2022 tapahtuneet maailman myllerrykset näkyivät ja tuntuivat myös Ehoniemen rakennushankkeessa. Vaikka hankkeelle oli olemassa jo rakennuslupa ja sitä oli suunniteltu pitkään, varsinainen rakennuttaminen alkoi vasta viime syksynä. Asiaa vaikeuttivat niin materiaalihintojen heilahtelu sekä ristiriitaiset tarjoussisällöt.

- Kuluttajana on haasteellista pystyä vertailemaan eri yritysten hintoja ja tarjoussisältöjä keskenään. Perustavan kiinteähintainen kokonaisratkaisu oli tähän peilattuna turvallinen ratkaisu. 

Samin alkuperäisenä ideana oli toteuttaa rakennushanke pienempinä urakoina. Matkan aikana suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja kokonaisuus rakentui pitkälti kolmen isomman toimijan varaan. Finnlog toimii pääurakoitsijana, Perustavalta tuli tontille maatyöt ja perustukset ja Spigot hoitaa hankkeen LVIS-työt. Selkeiden urakkarajojen kanssa Samin ei ole tarvinut murehtia jälkikäteen mitä kenellekin kumppanille kuuluu.

Perustava Nollakorko talon ja tontin väliin

Rakennushankkeen budjettia laatiessa, maatöiden ja perustusten osa-alue tuli ajankohtaiseksi. Syventyessään maarakentajien tarjouksiin, Sami huomasi markkinassa olevan sekä urakka-että tuntikohtaisia hinnoittelumenetelmiä.

- Ymmärsin rakennuttajana, että maatöiden hintaan vaikuttaa eniten tontti. Sen vuoksi on hämäävää verrata toisten rakentamista omaan, sillä tärkeämpää on vain ymmärtää millainen kukin tontti on. Silmämääräisesti tonttimme oli tasainen, mutta sen takalaidassa oleva kallio mietitytti louhinnan osalta.

Tarjouspyynnön jälkeen Perustavan Vantaan yksiköstä Sergei Zaychenko piti tiivistä yhteyttä Samiin. Monen tonttikäynnin jälkeen, molemmat osapuolet totesivat Perustava Nollakoron olevan järkevin ratkaisu Ehoniemen hankkeeseen. Sami halusi selkeät urakkarajat ja kiinteähintaisen kokonaisuuden.

- Tarjosimme alusta alkaen optimoitua ja kyseiseen rakennuspaikkaan suunniteltua toteutusta. Silloin ei keskitytä pelkästään siihen millaista rakennusta tontille ollaan rakentamassa vaan mielummin tarkastellaan koko tonttia laaja-alaisesti. Millainen maaperä, millaiset korkotiedot ja miten rakennukset sinne sijoittuvat? Näistä lähtökohdista lähdimme Ehoniemen hankettakin tarjoamaan, Sergei muistelee.

Sergein lisäksi Perustavan projektipäällikkö Mika Kemppainen otti vastuuta asioiden käytännön hoidossa. Projektipäällikkönä hän vastasi asiakkaan tontilla tapahtuvista töistä sekä piti yhteyttä niin asiakkaan kuin vastaavan mestarin suuntaan.

- Asemakuvassa rakennus oli suunniteltu suoraan alkuperäisten maaston muotojen mukaan. Silloin rakennuksen alle olisi tullut monia eri sokkelikorkeuksia. Saimme asiaan muutoksen ja maatyöt toteutettiin niin, että rakennuksen pohjaa toisesta päästä nostettiin ja toisesta päästä laskettiin. Tämän myötä saimme perustukset tehtyä kauttaaltaan rakennuksen ympäri 900 mm korkeana, projektipäällikkö Mika Kemppainen kertoo.

- Toinen optimoinnin paikka tuli vastaan tontin takanurkassa, jossa oli kalliota perustusten tiellä. Paneutuessamme asiaan, selvisimme kalliota kiilaamalla eikä sitä tarvinnut alkaa louhimaan. Näistä kummastakin tuli asiakkaalle selvää säästöä.