Miten turvallisuutta rakennetaan?

Työturvallisuuden näkyvänä asiana, asentajien tuli aina huolehtia työmaalla, että omat turvavarusteet olivat kunnossa. Sitä ennen olimme Perustavan sisällä varmistaneet, että jokaisen oma asenne työturvallisuutta kohtaan säilyi kirkkaana ja työturvallisuudesta viestiminen ja asioiden käsittely oli hoidettu meillä asianmukaisesti.

Työturvallisuuteen vaikutti yksilön käyttäytymisen lisäksi myös työn suunnittelu ja perehdytys. Mitä enemmän meistä jokainen pystyi havainnoimaan turvallisuutta ja tiedostamaan ympäröiviä riskejä, sen paremmat mahdollisuudet meillä oli nollaan tapaturmaan.

Veikon mukaan Perustavan asentaja saattoi omassa työssään kohdata riskejä, kuten

• Liikenne (työmatkat ja piha-alueet)
• Liukastuminen, kompastuminen ja putoaminen
• Henkilösuojainten käyttämättömyys
• Turvattomat työtavat ja riskinotto
• Raudoitukseen/harjateräkseen satuttaminen
• Materiaalin putoaminen tai kaatuminen (nostot)
• Viiltohaavat tai venähdykset
• Silmävammat (kemikaaliroiskeet, vierasesineet)
• Melu, betonipöly, muottiöljy
• Märän betonin emäksisyys (ihosairaudet)
   

Oma toiminta turvallisuuden edistäjänä

Ryhmätehtävässä nousi esiin osallistujien havaintoja oman turvallisuuden edistämisestä. Kun kovassa kiireessä tehdään huolimattomasti töitä, riski tapaturmiin kasvoi. Perustava Asennuksen liiketoimintajohtaja Joni Poikola kertoi hyvän ohjenuoran kaikille; tehdyn työn jälkeen ollaan aina vastaavassa kunnossa. Eli kun aamulla on tultu terveenä töihin, sieltä lähdetään terveenä pois ja vastaavassa kunnossa kun töihin on saavuttu.

Puhuimme myös paljon perehdytyksestä ja yleisestä ilmapiiristä työturvallisuutta kohtaan. Perustavalla kuka tahansa meistä pystyi jättämään tapaturmailmoituksen tai turvallisuushavainnon, jossa yhtä tärkeää oli vaarojen ennakointi kuin tapahtuneista tapaturmista ilmoittaminen.

Perehdyttäminen

Perustavalle on tullut ajan saatossa paljon uusia työntekijöitä ja kasvun myötä näin tulee tapahtumaan vastaisuudessakin. Se näkyy jo nyt tämän hetken avoimissa työpaikoissa. Perehdyttämistä tehdään sekä Perustavan toimesta että yhteisellä työpaikalla. Työnopastus painottuu työn tekemiseen ja tarvittavien tietojen ja taitojen ymmärtämiseen. Tilaaja myös käy yhteisellä työpaikalla työmaalle tyypillisiä asioita läpi.

"Työntulotarkastus on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työterveyshuolto selvittää nämä yhdessä työnantajan kanssa." 

Työergonomia ja terveysliikunta

Lounaan jälkeen Perustavan nimetty työfysioterapeutti Mikko Suominen Terveystalolta piti luennon aiheesta työergonomia ja terveysliikunta. Mikon mukaan suurin osa rakennusalan sairauspoissaoloista tuli nimenomaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Ennaltaehkäisy myös tässä oli Mikon mukaan avainasemassa.

Ennaltaehkäisevät toimet liittyivät työympäristöön, työmenetelmiin, työtapoihin, työkaluihin ja töiden järjestelyihin. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointiin vaikuttivat työn kuormitustekijät, yksilölliset ominaisuudet ja vapaa-aika.

"Jokainen euro ja hetki, jonka olet käyttänyt liikuntaan tai hyvinvointiin, maksaa itse itsensä takaisin. Pelkästään työmaalla saatu liikunta ei riitä hyvän kunnon ylläpitämiseen, vaikka hyvä alku se onkin."

Kuinka keventää omaa työtä?

• Säädä aina oma työpiste sopivaksi
• Taakka mahdollisimman lähelle omaa vartaloa
• Pyri käyttämään kehoa symmetrisesti
• Käytä apuvälinettä mikäli se keventää kuormitusta
• Katkaise staattinen asento vastaliikkeellä
• Tauota työ sopiviin pätkiin

Hätäensiapu

Työterveyshoitaja Terveystalolta Kirsi Sipilä antoi osallistujille ohjeita tapaturmatilanteisiin. Tapahtuipa haaveri sitten kotona, työpaikalla tai vapaa-ajalla, ensimmäisenä piti aina selvittää mitä tapahtui ja ottaa tilanteessa ohjat käsiin.

Ensimmäisen havainnoin jälkeen seuraavana oli soitto hätäkeskuksen numeroon 112. Sen jälkeen auttaja oli tehnyt hänelle tärkeimmän työn ja toimintaa pystyttiin ohjaamaan hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Kirsi kehotti meitä lataamaan myös 112-sovelluksen, joka auttoi hätäkeskusta paikantamisessa. Tyypillisesti hoitoketju kulki tätä rataa.

1. Tilannearvio
2. Hätäilmoitus
3. Pelastaminen
4. Ensiapu
5. Ensivaste
6. Ensihoito
7. Kuljetus
8. Hoito
9. Kuntoutus

Mitä jäi mieleen koulutuksesta?

Vielä ennen iltapäivän tenttiä, keskustelimme Perustavan käytössä olevista työkaluista, työtavoista ja työmenetelmistä. Perustavalla asentajien työssä kuormitustekijöitä olivat mm. fyysinen jaksaminen, ergonomia, putoaminen, kompastuminen, melu, pöly, kaatuminen, liikkuvat koneet, lämpöolot tai tärinä. Näiden lisäksi työmaalta löytyi muita vaaratekijöitä, kuten nosturinostot tai painavat ja siirrettävät esineet. Lopuksi Veikko muistutti, että Perustavalla haluttiin tehdä toimenpiteitä hyvän ja turvallisen rakennusalan työpaikan eteen.

Hyvä ja turvallinen rakennusalan työpaikka

• Työturvallisuuden lähtökohta on minimoida työtapaturmat sekä luoda Perustavan henkilöstölle mahdollisimman riskitön ja terveellinen työympäristö.
• Meille on erittäin tärkeää, että jokainen perustavalainen pääsee työpäivän jälkeen ehyenä kotiin viettämään laadukasta vapaa-aikaa.
• Jokainen perustavalainen vastaa osaltaan työturvallisuuden toteutumisesta.
• Oikea asenne ja ja pienet teot ovat avainasemassa työturvallisuuden parantamisessa.
• Asianmukaiset turvallisuusvarusteet ovat ehdottoman tärkeät.