Perustussuunnittelu

Perustusten mittaohje

Osana tulevaa Satun työnkuvaa, kävimme läpi tarkoin prosessin miten Perustavalla asioita yleensä hoidetaan. Esimerkiksi tyypillisessä pientalohankkeessa, sen jälkeen kun kaupoista on sovittu, ensin Perustavan suunnitelu saa käsiinsä talo- tai runkotoimittajan toimittaman perustusten mittaohjeen. Mittaohjeessa näkyy perustusten pinta, johon talo tukeutuu. Käytännössä se tarkoittaa hahmotelmaa perustusten ja rakennuksen liitoskohdasta.

Perustusten mittaohje ottaa myös kantaa siihen, minkä levyinen perustuksen rakennepinta pitää olla sen yläpinnassa. Samalla mittaohje määrittää tarkat mitat perustuksista ja näyttää mitä tuleva rakenne niiltä vaatii. Esimerkiksi jos rakennuksessa on kantava väliseinä tai terassilla pilareita, niiden osalta tarkistetaan vaativatko ne erilliset perustukset alle.

"Mittaohje ottaa kantaa myös siihen, miten pilari kiinnitetään perustuksiin: upotetaanko erillinen pilarikenkä betoniin vai kiinnitetäänkö pilari vaikkapa kiila-ankkureilla talon pystytysvaiheessa. Talon sisällä voi olla taas takkaa tai jotain muuta sellaista, mitkä vaativat tässä kohtaa oman huomion."

Maaperätutkimus

Jatkettaessa Satun käymää prosessia suunnittelussa eteenpäin, perustusten alapinta määräytyy maaperätutkimuksesta tehdyn perustamistapalausunnon tai pohjarakennesuunnitelman mukaan. Maaperätutkimuksessa kerrotaan tonttikohtainen perustamistapa juuri sille maaperälle mihin asiakas haluaa oman talonsa rakentaa. Tässä vaiheessa ensimmäisenä tietona on, tuleeko perustukset maanvaraisena vai paalutettavana.

"Perustamistapalausunto antaa rakennesuunnittelijalle tiedot paljonko maaperä pystyy kantamaan kuormaa neliömetrillä. Tämä tieto taas kertoo perustussuunnitteluun tarvitaanko perustusten alle anturaa vai ei. Antura levittää talolta tai rakennukselta tulevan kuorman maaperälle. Perustavan sokkelin moduulikoko on 900 mm korkea ja 300 mm leveä sokkelipalkki."

Työmaalla antura vaatii aina enemmän työtä, koska se valetaan ennen varsinaista "palkkia". Ilman anturaa tulevat perustukset valetaan kerralla, kun taas anturallisessa menee kaksi valukertaa. Anturaa ei siis tehdä tai suunnitella jos se ei ole välttämätön. Jos päälle tulevan rakennuksen massa jakautuu niin kapealle alueelle, että maaperä ei sitä pysty kantamaan, valetaan sokkelipalkin alle esimerkiksi 500 mm levyinen antura. Anturalle lasketaan erikseen riittävä leveys.

Kuormatiedot ja muut suunnitteluun tarvittavat lähtötiedot

Satu luetteli vielä aimoannoksen tietoja, joita Perustavan myynnissä ja suunnittelussa otetaan huomioon ja niistä asiakkaiden kanssa päivittäin keskustellaan. Myyjä auttaa asiakasta lähtötietojen lähettämisessä ja suunnittelija tekee niiden pohjalta suunnitelmat.

Maaperätutkimuksen ja mittaohjeiden jälkeen suunnittelussa tarvitaan rakennuksen kuormatietoja. Myös nämä saadaan Perustavalle talo- tai runkotoimittajalta suoraan. Niiden avulla rakennesuunnittelija pystyy parhaiten optimoimaan suunnittelua, ja niissä ilmenee esimerkiksi miten talon rakenteiden paino jakautuu.

"Luonnollisesti kuormatiedoissa on olennaista se, että tuleeko yksi- vai kaksikerroksinen talo. Tyypillisesti kaksikerroksisessa talossa on kantava väliseinälinja. Suunnittelutermein yksiaukkoisella palkilla tarkoitetaan sitä, että talon kattoristikko menee vaikkapa seinästä seinään. Kaksiaukkoinen palkki on taas se, kun kantava seinälinja talon sisällä ottaa kuormaa vastaan. Nämä ovat suunnittelun ja lopputuloksen kannalta aivan avaintietoja!"

Asiakkaan lähettämistä julkisivukuvista suunnittelija näkee talonharjan suunnan. Samalla julkisivukuvat antavat suunnittelijalle hyvän perspektiivin kokonaisuuteen. Pohjakuvasta näkee vaikkapa takan perustukset ja asemakuvasta maanpinnan ja lattian korkeudet. Tontin muodot määrittävät tarvitaanko johonkin korkeampaan sokkelia. Perustavan vakiopalkki on 900 mm korkea ja sen perustamissyvyys on 500 mm. Sokkelipalkkia voidaan nostaa esimerkiksi 1200 tai 1500 korkeaksi.

"Paalutettaviin kohteisiin tarvitaan luonnollisesti enemmän lähtötietoja. Yksi näkyvin seikka on ontelolaatat ja niiden pituudet. Kymmenessä metrissä ontelolaatat eivät kestä enää niin paljon painoa kuin normaalissa 8 metrissä. Samoin ontelolaattoihin tulevat läpiviennit ja muut rei'ittämiset otetaan suunnittelussa huomioon LVIS-suunnitelman kautta. Ja niin, liitoskohtalausunto tulee myös suunnitteluun kaupungilta tai kunnalta. Silloin me otamme kantaa tuleviin salaojiin. Aika paljon asioita, joita huomioidaan ja se on sekä Perustavan suunnittelun että myynnin hienous."

Takaisin myyntiin ja asiakkaisiin!

Satu ajattelee myynnin ja suunnittelun sikäli samaksi, että se on melkein kuin sudokua pelaisi. Satun kautta asiakkaat saavat karkean suunnittelun kohteeseen ja Satu kertoo pystyvänsä perustelemaan asiakkaille tulevat suunnitteluratkaisut.

Kotitalouksien ja ammattilaisten välillä Satu tietää pientalorakentajan tarvitsevan enemmän ohjausta. Asiaa ei kuitenkaan tarvitse liikaa ajatella, sillä molemmat yhtälöt kaipaavat Perustavalla asiantuntemusta ja kustannustehokkaita ja nopeita ratkaisuja.

”Meillä on Perustaavlla se vahva puoli, että asennus, myynti ja suunnittelu ovat samassa yksikössä. Se auttaa vuoropuhelussa toisten kanssa ja työjärjestyksiä tai valukertoja kysellään toisiltamme harva se päivä. Vantaalla suunnittelijana pääsin kokemaan, että olen aito osa asiakkaan polkua ja nyt myynnissä pääsen lisäämään tätä polun pituutta."

Lisätietoja:
Satu Härmä
Perustava Vantaa
satu.harma@perustava.fi
040 861 0806
Linjatie 5, 01260 Vantaa