RAKENTAJAN VINKIT
Talon rakentaminen on välillä kestävyysajoa
Rakentaja Atte Jokitalo kertoo vieraskynässä kokemuksiaan Päijänteen ympäriajosta sekä vertaa omaa harrastusta käynnissä olevaan rakentamisprojektiin. Atelle ja hänen tuttavalle on rakentumassa paritalo Espoon Jupperiin ja Perustava hoitaa kohteeseen kellariperustuksen.
Teksti: Atte Jokitalo
Kuvat: XRacing + JM-motormedia + Mikko Wright
Lisätiedot: Päijänne ympäriajot
Pienen pojan elämää
Muistan vieläkin päivän, jolloin ajoin ensimmäisen kerran mopolla ja se oli rakkautta heti kerrasta. Mopo oli 50 kuutioinen puoliautomaatti Honda Monkey ja elettiin 1980-lukua Pohjois-Savossa. Se vapauden tunne kun käänsi kahvasta ja maalaismaisema vaihtui. Se oli pienen pojan tunne, joka jäi mieleen.
Joskus poikasena kuulin tarinaa Päijänteen ympäriajosta. Kuljettaja Kari Tiainen oli silloin huipulla. Päijänteen kiertäminen kiehtoi jo silloin ja ajatus järven kiertämisestä kypsyi päätökseksi, että joskus se pitäisi myös itse kiertää.
Sana enduro pohjautuu sanaan endurance, ja se tarkoittaa suomeksi luotettavuutta. Tätä luotettavuutta tarvitaan endurossa moottoripyörältä ja myös sen huoltamiselta. Tästä päästäänkin ensimmäisen kerran puhumaan myös rakentamisesta, sillä samaa luotettavuutta vaaditaan myös siinä.
"Olemme rakennuttamassa paritaloa Espooseen ja hanke on tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa. Tontti johon talo tulee, on kallioinen rinnetontti eli rakennusvalvonnan määritelmän mukaan vaativa rakennuspaikka."
Ensimmäiset kilpailut
Vuonna 2016 ensimmäisen kerran päätin osallistua Päijänteen ympäriajoon. Googlasin ensin mitä kilpailuun tarvittaisiin mukaan ja keskustelupalstoilta löytyi paljon tietoa. Kuntoni oli mielestäni hyvällä tolalla, koska olin harrastanut triathlonia vuodesta 2009 lähtien. Olin siihen mennessä käynyt viisi Joroisten legendaarista puolenmatkan kisaa ja kolme täyden matkan kisaa, joista kaksi Kööpenhaminassa Ironman kisoja ja yksi Tahkolla.
Ostin kilpailua varten ensin 450 kuutioisen vuoden 2007 Husabergin. Ajelin sillä syksyn 2016 ja alkutalven 2017. Ilmoittautumisen jälkeen luin, että ennen kilpailua kannattaisi ajaa "muutama kilsa alle". Siksi ilmoittauduin Kangasala-Enduroon, joka pidettiin maaliskuun alussa. Endurokilpailuihin ei vain voi ajaa viivalle ja lähteä ajamaan, vaan joka kilpailuun moottoripyörä pitää katsastaa järjestäjien pitämässä katsastuksessa. Siinä katsotaan, että pyörä täyttää Suomen Moottoriliiton Enduro lajisäännöt.
Kangasalan kilpailuja edeltävänä päivänä, kun olin ajamassa testilenkkiä, pyörä päätti ettei lähde kilpailuun mukaan. Kannen pultit olivat löystyneet ja öljyt ja nesteet tulivat pihalle. Ilta meni pyörän kimpussa ja en saanut sitä siihen kuntoon, että olisin voinut lähteä sillä ajamaan. Niin Kangasala-Enduro jäi osaltani ajamatta ja olo oli pettynyt.
"Mietin, että jos tuolla pyörällä lähden Päitsille niin mahdollisuus päästä viivalle on huono ja maaliin pääsy vielä epävarmempaa. Näin ollen päätin vaihtaa ratsua ja ostin vuoden 2009 FE450 Husabergin. Aikaa Päitsille oli enää pari viikkoa, mutta kerkesin ajaa uudella pyörällä joitakin kertoja. Pyörä tuntui hyvältä käteen."
Päin Päitsiä!
Päitsi oli vuonna 2017 MM-osakilpailu ja voittoon tuolloin ajoi Eero Remes. Oma kisa eteni suhteellisen hyvin ja kilpailuun lähdettiin Vierumäeltä – Päijännettä myötäpäivää kiertäen. Ensimmäinen pitempi tauko oli Jämsässä kello 13.30 ja liikkeelle oli lähdetty aamulla klo 8.30. Jämsässä sai laittaa jo pyörään lisävalot paikalleen.
Seuraavaksi päästiin toiseksi viimeiselle lauantain pätkälle. Ajattelin että vielä tämä ja yksi niin pääsee lepäämään. Sitten se tapahtui. Pyörä ei enää liikkunut, koska ketjut oli irti. Päitsi ajetaan ns. ralli säännöillä, jossa siirtymille ja maastokokeille on annettu ennakkoon ihanneaika. Myöhästymällä ajasta kertyy AT minuutteja ja yhden päivän aikana saa tulla 60 minuuttia, jonka jälkeen tulee automaattisesti keskeytys.
Minulle oli kertynyt tuohon mennessä arviolta 20-30 minuuttia AT:ta. Ketjut oli menneet poikki ketjuliittimestä. Liitin oli päässyt irtoamaan ja ketjut tippui. Minulla oli mukana uusi liitin, mutta ei uutta lukkoa siihen. Sain ketjut takaisin, mutta en kunnolla kiinni, joten tarvitsin apua että saan pyörän pois maastokokeelta. Sain apua ja hinasimme moottorikelkalla pyörän pois metsästä johonkin maatilalle. Siellä niittasimme liittimen kiinni ja näin pääsin jatkamaan matkaa.
"Ajoin Vierumäelle ja kävin katsastamassa pyörän uudelleen. Näin pääsin aloittamaan kisan sunnuntaina, ja ajatuksena olisi edelleenkin maaliin pääsy."
Yö meni lähinnä etsiessä asentoa missä ei sattuisin niin paljon, eli ei paljoaa tullut nukuttua. Aamu lähti ajojen suhteen hyvin liikkeelle. Lauantain ajot ei kuitenkaan painanut niin paljon kuin olin kuvitellut. Päitsi eteni osaltani suhteellisen hyvin. Olin vähän huolissaan, koska takarenkaani alkoi olla jo niin kulunut että oli vaikeuksia päästä jäisiä ja kallioisia mäkiä ylös. Reitti oli aika huonossa kunnossa, koska lunta ei juurikaan ollut. Perus talvi spoori oli vähissä sunnuntaina.
Keravalla oli toiseksi viimeinen maastokoe. Maastokoe alkoi Lahdentien länsipuolelta ja meni sitten tien ali itäpuolelle. Siellä itäpuolella oli jonkin verran korkeuseroja. Yksi mäki oli sitten liikaa. Mäessä oli lieju spooriura ja takarengas oli ihan loppu. Jäin mäkeen kiinni ja pyörä sammui. Laitoin pyörän käyntiin, ykkönen sisään ja kaasua. Taas pyörä sammui. Katsoin takarengasta ja huomasin että ketjut oli eturattaan ympärillä. Pettymys valtasi, tähänkö tämä nyt päättyi ja niin siinä kävi. Pyörä hinattiin mönkijällä pois metsästä ja maali jäi näkemättä.
"Unelma Päijänteen ympäriajosta ei toteutunut. Unelma sai jäädä vielä elämään."
Uutta matoa koukkuun
Meni muutamia vuosia ja mahdollisuus lähteä Päitsille tuli taas vuonna 2020, mutta sehän peruttiin. Olin ostanut uudemman pyörän vuoden 2017 KTM 350-F, jolla oli vuonna 2017 ajettu Päitsi. Näin ollen ajattelin, että tämä on luotettava kampe jos mikä. Pyörä ei ole nimittäin enää luotettava, jos sitä ei huolla asiallisesti. Pyörää tulee huoltaa, jotta siihen voi luottaa.
Syksyllä 2020 päätin, että lähden 2021 Päitsille mikäli sellainen järjestetään. Harjoittelin ajamista lumispoorissa. Lunta riitti koko talven ajan, joten ajopaikkoja oli hyvin. Ilmoittauduin jälleen kerran Kangasalan kisaan. Pääsin lähtöviivalle ja myös maaliin. Olin tyytyväinen tähän valmistavaan kisaan, joka antoi vähän tuntumaa Päitsille. Toki olisin toivonut, että olisi ajettu enemmän. Nyt ajettiin vajaa 40km ja siihen meni aikaa siirtymisajojen kanssa noin 1,5h.
Vuoden 2021 Päitsi
Päitsin lähestyessä jännitys oli edeltävällä viikolla korkealla. Jännitys siitä, että kaikki tarvittavat asiat tulee hoidettua, kuten pyörän huolto ja huollon jälkeen testiajot. Olen huomannut sen, että kun pyörää huoltaa niin ne osat tippuvat todennäköisimmin mitä on viimeksi huoltanut. Tämän takia testilenkki huollon jälkeen on tarpeen. Ennakkovalmistelut on tärkeä osa onnistunutta kisaa.
"Vähän sama asia kuin rakentamisessa, ensi suunnitellaan ja haetaan rakennuslupa, jonka jälkeen rakennetaan. Myös rakentamisessa on hyvä valita osaavat ja luotettavat kumppanit, jotta pääsee haluttuun lopputulokseen. Perustavan kanssa olen tehnyt aiemmin yhden taloprojektin vuonna 2018 ja se meni erittäin hyvin, joten olen tämän vuoksi päätynyt antamaan myös tulevan taloprojektin kellarin ja perustukset Perustavan hoidettavaksi."
Perjantaina ajelimme huoltotiimin kanssa Vierumäelle. Kävin katsastamassa pyörän ja se jätettiin suljettuun varikkoon odottamaan aamun starttia. Jännitys ja odotus tuntui kropassa. Ajatukset oli lauantain kisassa. Uni jäi aika vähiin, mutta viikolla olin nukkunut hyvin joten sillä ei ole merkitystä suoritukseen. Aamulla aamupala naamaan ja kisapaikalle. Kävin omalla ajallani hakemassa pyörän varikolta ja työnsin sen lähtöviivalle.
Ennen lähtöä sain ajan jossa kerrottiin millä minuutilla lähden. Kun aika on sai pyörän käynnistää ja ajaa parinkymmenen metrin päähän ensimmäiselle aikatarkastusasemalle, siitä sai siirtymälle ajan. Ajelin siirtymän ja sitten tulin maastokokeen alkuun. Maastokokeelle saa lähteä oman ajan täyttyessä yksi kerrallaan lähtö valon sammuttua. Radalle lähdetään puolen minuutin välein.
Ensimmäisellä maastokokeella ei kisaa ratkaista, sillä Päitsi on kestävyys ja luotettavuus kisa. Ajelin ensimmäisen pätkän suhteellisen kevyesti. Päitsillä käytetään siirtymäpätkillä monesti haalaria, jotta ei tule kylmä. Olimme sopineet huollon kanssa, että meidän haalarihuolto on siellä huoltoalueen loppupäässä. Ajoin sinne ja koska siirtymä oli vain kymmenen minuuttia en jaksanut laittaa haalaria vaan huikkasin huollolle, että menen nyt tämän ilman haalaria.
"Seuraavat neljä-viisi pätkää olivat suhteellisen helppoja ja erittäin hyvää spooria, jossa oli jaloille kovat jalkaurat. Ennen Jämsän huoltoa ajettu pätkä oli rankka. Spoori oli pehmyt ja jalka upposi uraan ja samoin eturengas haukkasi helposti hankeen. Kaaduin ehkä viisi kuusi kertaa sillä pätkällä. Sykkeet nousi kun punnersi pyörän alta pois ja sitten pyörän pystyyn."
Jämsän huoltotauko oli noin puoli tuntia. Siinä kerkesi hyvin syömään ja vähän tarkistamaan että pyörässä on kaikki kunnossa. Vaihdoin kuivan aluspaidan tauolla. Reitti jatkui Jämsästä vielä kohti Jyväskylää. Maastokokeet olivat pehmeitä ja raskaita ajaa. Tulosten mukaan se oli myös muilla rankkaa. Korpilahden kohdalta lähdettiin ajamaan Päijänteen yli.
Tänä vuonna se maastokoe, jossa vuonna 2017 katkesi ketjut, oli 11s maastokoe ja seitsemäksi viimeinen lauantai päivälle. Maastokokeen alussa ajattelin, että kohta olen päässyt jo pitemmälle kuin 2017. Pääsin pätkän hyvin maaliin ja myös kaikki loput lauantain maastokokeet. Yhdessä vaiheessa siirtymällä ajessa 80km/h pyörä vähän booasi eli ei saanut kunnolla bensaa. Maastokokeilla ei siitä ollut mitään tietoa. Vierumäelle ja ennen suljettuun varikkoon viemistä pyörää saa huoltaa 20 minuuttia. Tankkasin ja tarkistin polttoainesuodattimen. Minulla ei ollut varasuodatinta mukana, joten lähdin kyselemään sitä muilta. Ei löytynyt mistään, joten laitoin vanhan takaisin ja vein pyörän varikolle. Sitten iltatoimille ja nukkumaan.
Nousussa kun pyörästä loppuu veto niin joutuu hakeemaan vauhdit alhaata, jotta pääsee mäen päälle. Muistaakseni Nuuttilan maastokokeella oli pitkä nousu, jossa bensan saanti loppui just kriittisimmällä hetkellä ja takanani oli toinen kuski, mutta onneksi kohdassa oli sivu-ura jonne pystyin väistämään ja jatkamaan sitten sitä kautta matkaa. Olisi ollut hikinen urakka työnnellä mäki alas ja hakee uudet vauhdit. Tänä vuonna tuo Huhdanojan kohta, jossa on yleensä paljon yleisöä kierrettiin, todennäköisesti sen takia että sinne ei tulisi yleisöä.
"Päitsihän ajettiin tänä vuonna ilman maastokokeilla olevaa yleisöä. Paljon on lapsia ja aikuisia siirtymä reittien varrella vilkuttamassa. Se tuntui mukavalta ja pyrin kaikille moikkaamaan takaisin."
Uusi aamu
Tuntui, että sain nukuttua paremmin kuin edellisenä yönä, mutta Ouran mukaan olin nukkunut syvää unta täydet seitsemän minuuttia. Unta tuli koko yönä 4,5 tuntia. Olo oli aamulla kuitenkin suhteellisen hyvä verrattuna siihen, että hikijumppaa tuli edellisenä päivänä reipas 12 tuntia. Kävin hakemassa pyörän varikolta ja lähdin ajamaan omalla määrätyllä ajallani. Spoori oli kova ja ajo tuntui helpolta ja kevyeltä.
Siirtymällä huomasin että pyörä hyytyy ylämäkiin, eli ei saanut kunnolla bensaa. Vähän kävi mielessä että nytkö tämä jää kesken yhden pienen osan takia. Sanoin huollolle, että jos ne jostain löytäisi uuden polttoainesuodattimen niin olisi kyllä huippu juttu, mutta sitä ei löytynyt nyt mitään. Kyseltiin myös muilta kuskeilta. Kaikki olivat auttavaisia, mutta osaa ei löytynyt. Pyörä kulki siirtymillä 60km/h ja maastokeilla piti ajaa niin että pyörä ei ainakaan jyrkässä nousussa hyydy.
Maali lähestyy
Kisa eteni ja maali vain läheni. Pyörän bensan saantiin ei löytynyt ratkaisua. Päätinkin että ei siihen kannata käyttää energiaa vaan kyllä tällä maaliin pääsee. Viimeinen maastokoe oli Vantaan Vauhtikeskuksessa motocross radalla. Rata on neljä kilometriä pitkä. Ajelin sen maaliin. Maalin jälkeen oli vielä lyhyt siirtymä Päijänteen ympäriajon maaliin. Ajoin sinne ja fiilis oli erittäin hyvä. Pääsin maaliin ja vielä hyvissä voimissa. Olisin voinut ajaa vielä yhden päivän.
"Maalin tulon jälkeen mieleeni hiipi ajatus; varo mitä toivot sillä se toteutuu. Näin omalta kohdaltani tuo pienen pojan unelma oli toteutunut ja pääsin Päitsin vihdoin maaliin. Näin se myös talonrakentamisessa – se talo on vain unelma. Sitä unelmaa kohti mennään pala kerrallaan."
PERUSTAVA
Perustava on enemmän kuin pelkkä perustusurakoitsija. Me palvelemme koko maan laajuisesti rakennusliikkeitä, talotoimittajia ja yksityisiä rakennuttajia kumppanuusperiaatteella — geopalveluista aina runkotoimituksiin asti. Mietimme juuri sinun tarpeisiisi sopivat rakenteet — rakennuspaikan ja rakennuksen asettamat vaatimukset huomioiden —, joilla varmistamme kustannussäästöt.
Palveluihimme kuuluvat perustukset pien- ja kerrostaloihin, hoivarakennuksiin sekä eri kokoisiin toimitiloihin. Valamme väestönsuojat ja toteutamme tukimuurit. Kellarit ja muut betonirungot valmistamme omalla elementtitehtaalla Lammilla.
Meiltä saat
-
Perustus- ja päärakennesuunnittelun osana perustustoimitusta
-
Betoniperustukset pien- ja kerrostaloihin, hoivarakennuksiin ja toimitiloihin
-
Tukimuurit, väestönsuojat, ja betonirungot joko elementteinä tai paikallavaluna
-
Geopalvelut eli pohjatutkimukset ja pohjarakennesuunnittelut Etelä- ja Keski-Suomessa
-
Infrapalvelut eli maarakennustyöt kokonaisurakkana Lahdesta Helsinkiin.