URHEILIJAKUULUMISIA

Pitkä tie olympiavoittajaksi

Teksti: Satu Mäkelä-Nummela

Pitkä taival on ammunnan saralla kuljettu – reilut 30 vuotta. Noin 12 vuoden ikäisenä aloitin metsästyksen puolelta ja sieltä hiljalleen valuin ampumaradalle. Ammunta oli silloin harrastus, radalla käytiin ehkä kerta tai kaksi viikossa, riippuen miten vanhemmat kerkesivät maatilan töiltään kuljettamaan. 


Perustuksia on luotu hiljalleen askel askeleelta. Jos ei harjoittelua tee maltilla ja keskittyen olennaiseen, on se sama asia kuin tekisi talon perustukset puolihuolimattomasti. Virheitä on jälkeenpäin vaikea korjailla. Samoin on ammunnassa. Kun oppii jonkin virheen, niin siitä poisoppiminen kestää kauan.

Ammuntaharrastus kulki mukana opiskelun lomassa, ei unohtunut, vaikka harjoittelu rajoittuikin silloin viikonloppuihin. Vuonna 1995 saavutin ensimmäisen arvokisamitalini – MM-pronssia. Varsinaisen kovemman harjoitteluni aloitin vuonna 2003. Keväisin oli ulkomaan leiritystä useaan otteeseen, kun ennen sitä saattoi olla, että oli käyty vain kerran vuoteen leirillä.
 


Perustuksia on luotu hiljalleen askel askeleelta. Jos ei harjoittelua tee maltilla ja keskittyen olennaiseen, on se sama asia kuin tekisi talon perustukset puolihuolimattomasti.



Harjoittelua säiden, työn ja muun elämän ehdoilla

Nykyään ammuntaharjoitteluni on tammi-huhtikuussa ainoastaan ulkomailla tapahtuvaa. Suurin vaikuttava tekijä siihen on meidän sääolot. Olemme aina sään armoilla, ammuntakatos pään päällä, mutta lämpötila on se mitä on. Meillä ei Suomessa ole ammuntaradat talvisin edes auki. Kanarian saarilta olen kauteni aloittanut ainakin jo 15 vuotta. Radat ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi ja yleensä sääkin on suosinut. 

Edustamani seura, Orimattilan Seudun Urheiluampujat OSU, on perustettu vuonna 1996. Tämän hetkinen jäsenmäärä on noin 220. Seuran toiminta perustuu pitkälti talkootyöhön, kuten niin monessa muussakin seurassa ja yleensä seurassa on se kourallinen sitä aktiiviväkeä. Orimattilassa on neljä rataa, joista kolmella on mahdollista treenata trappia. Neljäs rata soveltuu kansalliseen trappiin ja skeettiin.

Trap-ammunnan perusteita 

Trap-rata vaatii 15 heitintä. Ampumapaikkoja on viisi ja kutakin ampumapaikkaa kohden on kolme heitintä. Yksi edessä ”haudassa”, joista sarjan aikana jokainen ampuja saa saman määrän samoja kiekkoja – kaksi vasenta, kaksi oikeaa ja suora satunnaisessa järjestyksessä. Yksi sarja on 25 kiekkoa ja kilpailussa ammutaan viisi sarjaa (125 kiekkoa) + finaali. Finaali ammutaan yhdellä panoksella, kun taas peruskilpailussa ase ladataan kahdella. Finaaliin pääsee kuusi parasta ja he ampuvat ampuvat 25 kiekkoa, jonka jälkeen heikoimman tuloksen ampunut putoaa pois. Tästä jatketaan viiden kiekon pätkillä, jonka jälkeen aina heikoin tulos ”ulos”. Lopussa on kaksi ampujaa jäljellä, jotka ampuvat 10 kiekon setin, jonka jälkeen he ovat ampuneet finaalissa kaikkiaan 50 kiekkoa. Mikäli eroa ei ole tullut, ammutaan pudotusammunta ”osu tai ulos” periaatteella. Sama kiekko vuorotellen aina niin kauan, kunnes toinen osuu ja toinen pummaa.
 


Kiekon lähtönopeus on noin 150 km/h ja jokaiselle heittimelle on säädetty eri kulma ja korkeus. Kulmat ovat 0 ja 45 asteen välissä ja kiekon korkeus 1,5-3 metriä. Lentomatka kiekolla on 76 metriä.



Kiekon lähtönopeus on noin 150 km/h ja jokaiselle heittimelle on säädetty eri kulma ja korkeus. Kulmat ovat 0 ja 45 asteen välissä ja kiekon korkeus 1,5-3 metriä. Lentomatka kiekolla on 76 metriä.

Olympiakultaa Pekingissä vuonna 2008 – Tokion 2020 kisapaikkaa odotellaan vielä 

Tällä kokemuksella on kerennyt jo nähdä montaa maata, iloa ja pettymystä. Iloisia hetkiä on aina mukava muistella ja niistä ehdottomasti ikimuistoisin on Olympiakulta Pekingistä 2008. Se on se, mitä kaikki tavoittelevat ja se on tarjolla joka neljäs vuosi, seuraavan kerran Tokiossa 2020. Sinne päästäkseen on hankittava maapaikka ja niitä on ollut tarjolla maailmancupin kisoissa tänä vuonna kolmessa kisassa kussakin kaksi. Euroopan Gameissä oli yksi ja vielä elokuussa Lahdessa on maailmancup sekä syyskuussa EM-kisat.

Vielä ei tie ole kisoihin auennut, mutta yritetty on kovasti ja yrittäminen ei tästä jää.

Näin pitkälle tämän tien kulkeminen ei ole mahdollista ilman Teidän ihanien yhteistyökumppaneiden apua. Lämmin kiitos tuestanne ja leppoisaa loppu kesää kaikille.
 

Nähdään asuntomessuilla 2.8.2019!


Terveisin

Olympiavoittaja
Satu Mäkelä-Nummela